Miten Itä-Suomen käy?
Miten Itä-Suomen käy?
Itä-Suomessa on tapahtunut raju muutos – ja sen pitäisi kiinnostaa myös muita kuin itäsuomalaisia. Tuhannen kilometrin matka läpi Savon ja Karjalan paljastaa, mitä alueelle on tapahtunut ja millainen tulevaisuus sillä voi olla edessä.
Tuli taas juhannuksena käytyä Itä-Suomessa isän vanhalla kotipaikkakunnalla ja kyllähän se aika kuihtuvaa seutua on. Juhannuksena toki oli tavallista enemmän ihmisiä liikkeellä, luultavasti pääsääntöisesti kesämökkiläisiä.
Kirkonkylällä pisti silmään, että liikennettä oli todella vähän ja ihmisten keski-ikä korkea. Autokannasta voi sanoa sen verran, että Tesloja ei näkynyt ja keskimäärin liikenteessä oli vanhempia autoja kuin pääkaupunkiseudulla. Auto tuolla on kuitenkin pakko omistaa, sillä palveluita ei juuri ole eikä joukkojen puuttuessa joukkoliikennettäkään.
En uskalla luvata alueelle kovinkaan ruusuista tulevaisuutta. Nykyisellä väestönkehityksellä en pitäisi varmana, että edes kirkonkylässä kannattaa jatkossa pitää ruokakauppaa ja alakoulua, jotka sieltä vielä löytyvät. Syrjäisemmistä kylistä viimeisetkin koulut ja kaupat lähtivät 2000-luvun alkupuolella. Itä-Suomessa on vielä erityishaasteena pitkät etäisyydet kasvukeskuksiin ja se, että moni yritystoiminta on ollut enemmän tai vähemmän riippuvainen venäläisistä matkailijoista.
You're viewing a single thread.
Asuin aikoinaan vähän aikaa Itä-Suomessa ja se oli kyllä aika masentavaa. Aamulla kun lähdit töihin niin oli aina ne samat eläkeläiset päivystämässä pihalla. Töistä tullessa sama homma ja välillä oli ambulanssi viemässä jotain kompastunutta mummoa tjsp. Kaupassa näki vain työukkoja työvaatteineen, monesti puolalaisia, ja sitten oli lisää eläkeläisiä. Kesäaikaan alkoi näkyä myös lomilla olevia perheitä.
Ne harvat nuoret istuivat bemareissaan kauppojen pihalla tai sitten heitä ei näkynyt ollenkaan. Jotenkin siinä seisahtuneisuudessa alkoi oma mielentilakin seisahtua. Ei sitä oikein jaksanut enää, niin näin kyllä vaivaa ettei seuraavat työt vieneet itään.
Suuri sääli kyllä. Luonto on siellä päin todella kaunista, ihmiset ystävällisiä ja mielenkiintoista historiaa on paljon. Silti se vaan on niin kaukana kaikesta ja työ- ja opintotarjonta on kehnoa, etenkin nyt kun venäjänkauppa kippasi ja suljetaan kaikkea aina tehtaista hotelleihin. Jos jotain voin tehdä sulkeakseni silmäni Suomea häämöttävästä väestön ikääntymiseltä, niin teen sen; en siis halua asua Itä-Suomessa.
Kävin kouluja lukion loppuun asti Mikkelissä. Meille millenniaaleille itäsuomalaisille sieltä pois muuttaminen on yhdenlainen sukupolvikokemus kai sekin.
Jollei huvita tulevaisuus paperitehtaalla, sahalla tai hoitoalalla, niin eipä siellä ole oikein mitään tarjolla.